Tämä blogi on ollut lepotilassa liki kaksi kuukautta. Nyt voisi tätäkin pikkuhiljaa herätellä henkiin, kun varsin yleinen blogien kesän hiljaisaika alkaa pikku hiljaa siirtymään sivuun. En nyt mitään huimaa päivitystahtia tänne lupaile, mutta muutama ajatus on muhimassa.
Kesän mittaan olen muutamia valokuvaustekniikoita koittanut harjoitella ja tämä postaus käsittelee lyhyesti erästä, panorointia, eli pannausta. Panoroinnissahan seurataan kuvattavaa kohdetta kameralla ja suljinnopeus on suhteellisen hidas. Koska kuvaaja seuraa kamerallaan kohdetta, tulee kohde panoroinnissa (onnistuessaan) yleensä suhteellisen terävänä, hitaasta suljinnopeudesta huolimatta, ja taustaan tulee liike-epäterävyyttä luoden korostettua vaikutelmaa liikeestä. Tätä koitin siis treenata ja siihen tuli muutama hyvä mahdollisuus nyt kesän aikana.
Muutamalla kaverillani on moottoripyörä ja he tapaavat silloin tällöin käydä kerhonsa kanssa ajamassa läheisellä moottoriradalla. Menin siis sinne kuvaamaan ja harjoittelemaan panorointia. Ensimmäisellä kerralla tosin kuvasin vain yleisesti ja nopeilla suljinnopuksilla, mutta toisella kerralla otin panoroinnin mukaan. Panoroinnin kannalta olisi edulista mikäli saisi riittävästi etäsiyyttä kuvattaaan kohteeseen, jotta kohdetta ehtii seurata ja vakiinnuttaa seurausnopeutensa kameralla ja toisekseen olisi eduksi se, että kuvattava kohde tulisi sivulta siten, että kohteen etäisyys kuvaajsta pysyisi suhteellisen vakiona. Tämä osoittautui haasteelliseksi radalla jossa olin kuvaamassa, sillä rata on mutkainen ja välillä kuvauskohde tuli ihan suoraan kohdenkin.
Postaan ensiksi sarjan nopealla suljinnopeudella otettuja kuvia ja sitten panorointi kuvia, jotta eroa voi vertaililla. Pistän jokaisen kuvan alle kyseisen kuvan speksit. Kuvat on otettu siis suljinprioriteettia käyttäen.
135mm, f/2.8, ISO 200, 1/1250 sek.
180mm, f/6.3, ISO 400, 1/2000 sek.
200mm, f/3.2, ISO 400, 1/2000 sek.
180mm, f/6.3, ISO 400, 1/1000 sek.
Kun katsoo näitä edellä olevia, suhteellisen nopeilla suljinnopeuksilla otettuja kuvia, ottaa niissä heti silmään vauhtivaikutelman puute. Liike on kyllä pysähtynyt hyvin ja tarkennuskin on suht'hyvin kohdillaan, mutta ensimmäisessäkin kuvassa vaikutelmaksi tulee, että seisooko moottoripyörä vain paikoillaan jalalla? :)
Kakkos- ja kolmoskuvissa on hieman sama vaikutelma, joskin niissä näkee että ei pyörä sentään ole jalkaansa vasten. Neljäs kuva miellyttää minua, vaikka sinä ei ole liike-efektiä, mutta muuten kuva on hyvä. Ainoa häiritsevä tekijä on nuo pari heinää, jotka on pahasti kuva-alassa.
Seuraavaksi sitten muutamia panorointikuvia...
135mm, f/10, ISO 400, 1/100 sek.
135mm, f/9, ISO 200, 1/160 sek.
135mm, f/6.3, ISO 200, 1/160 sek.
150mm, f/13, ISO 200, 1/200 sek.
Ensiksi kannattaa huomata, että kuvissa on nyt suljinnopeus jopa vain kymmenesosa verrattuna ensimmäisiin neljään kuvaan. Nyt taustassa on liike-epäterävyyttä, joka luo liikkeen tuntua ja kohde on pysynyt panoroinnin ansiosta kuitenkin suhteellisen terävänä. Rippuu tietysti kuvausetäisyydestä ja kuvattavan kohteen nopeudesta, mutta jonkinlaisen nyrkkissäännön panorointiin voi vetää: Suljinnopeus kannattaa olla kutakuinkin 1/polttoväli (sek.) tai hieman nopeampi. Kannattaa tarkistaa kuitenkin suljinnopeus sen mukaan mitä itse kuvaa, mutta tuosta on hyvä lähteä liikkeelle.